ROADTRIP, NORJAN PUOLELLE

Ivalo > Skaidi, Norja

Vihdoin koitti tiistai eli auton nokka kohti Norjaa! Tätä päivää odotin kuin kuuta nousevaa, enkä todellakaan turhaan. Mutta aloitetaan aamusta, kun lähdimme sateisen yön jälkeen kohti rajaa. 

Tiet olivat vielä märkiä ja asfaltti kiilsi aamuauringossa. Ajomatkaa Suomen puolella meillä oli vielä kaksi tuntia, mutta siinä meni yli kolme tuntia vähintään. Vähän väliä pysähtelimme, sillä upeita maisemia tuli koko ajan.

Jännitys tiivistyi koko ajan enemmän, kun raja läheni. Rajalla oli aivan hiljaista, ei ketään missään. Hidastimme varmuuden vuoksi, mutta läpi mentiin ja todella helposti. Yllätyimmekin siitä, kuinka helppoa rajan ylitys oli. 

Vihdoin olimme Norjan puolella ja aluksi kyseenalaistimme ajatuksiamme siitä, että muuttuiko se maisema todella, vaikka niin lähellä Suomea oltiin. Kyllä se maisema ihan oikeasti muuttui, eikä se tuntunut enää Suomelta. Ensimmäisenä silmään pisti talot. Kaikki talot olivat aivan uuden näköisiä ja melkein ainoat "huonompi" kuntoisemmat talot olivat hylättyjä. Jokainen talo oli myös eri värinen, mikä piristi sitä harmaata säätä. 

NORJA

Samana päivänä ei ollut muuta tavoitetta kuin ajaa Skaidiin ja yöpyä siellä. Päivästä jäi kuitenkin niin paljon tunteja jäljelle, että päätimme lähteä käymään Hammerfestissä. Kaupunki oli aivan syötävän suloinen ja osoittautuikin kauneimmaksi kaupungiksi mihin törmättiin. Kun tuli pimeä, kaupunki muuttui vielä uskomattomamman näköiseksi. Kyseiseen kaupunkiin tullaan ehdottomasti vielä palaamaan, sillä haluaisin nähdä miltä kaupunki näyttää kesällä.

ROADTRIP, PILVINEN TUNTURI

Pyhätunturi > Ivalo

Maanantaiaamu lähti käyntiin hienolla ilmalla, loppupäivän satoikin sitten vettä. Juuri se päivä, kun suunnitelmissa oli kiipeäminen tunturin huipulle. Sateesta huolimatta lähdimme kiipeämään Iisakkipään tunturille, joka oli 454 metriä korkea. Ajattelimme näkevämme hienoja maisemia huipulta, mutta emme olleet ottaneet huomioon sitä pilvistä säätä tietenkään, vaikka ilmiselväähän se oli. Huipulta ei näkynyt mitään, sillä olimme kiivenneet pilvien korkeudelle. Eipä se mitään haitannut, vaikka maisemia odoteltiinkin. Olihan Norja vielä edessäpäin, ja niitä maisemia vasta odotimmekin..

Tämä päivä meni muuten ihan vain rentoutuessa, kun ajamista ei ollut paljolti. Pysähdeltiin aina matkan varrella, kun nähtiin jotain kivaa ja mielenkiintoista. Erityisesti meitä hauskuutti tuo tie ensimmäisessä kuvassa, joka päätyy suoraan veteen. Silläkin on oma tarkoituksensa, mutta hauskalta se näytti! 

ROADTRIP SUOMEN LÄPI NORJAAN

Lähdettiin perjantaina 9.10. ja ajettiin illalla mökille yöksi. Lauantaiaamuna startattiin auto aikaisin, sillä edessä oli yli seitsemän tunnin ajomatka. Tuolloin ei kuvia tullut otettua, koska ajoimme vain ja maisematkin pysyivät samana. Olimme illalla perillä Puhoksella ja ensimmäiset porotkin tulivat jo vastaan. Tuntui epätodelliselta, kun poroja oli niin paljon ja vapaana. 

Kuvat ovat aina yhdeltä päivältä ja matkakuvat alkavat sunnuntaista.

Puhos > Pyhätunturi

Sunnuntai lähti käyntiin reissun ainoana pakkasaamuna ja tämän päivän kohteina olivat Ranuan eläinpuisto sekä Joulupukin pajakylä. Kiinnostuin Ranuan eläinpuistosta, koska siellä asustelee jääkarhu. Olo tuntui kuin pikkulapselta odotellessa jääkarhua, sillä se oli ensimmäinen jääkarhu minkä näkisin. Alemman kuvan karhu taas oli jo valmistautumassa talviunille. Tuntuu hassulta miten noin suloisen näköinen nalle voi olla niin vaarallinen. 

Seuraavaksi suuntasimmekin Joulupukin pajakylään ja eniten minua houkutteli napapiirillä seisominen, vaikka se olikin pelkkä viiva maassa. Silti kokemusta rikkaampana! Kiersimme alueen pikaisesti läpi, sillä halusimme nopeasti syömään. Alueella ei pahemmin nähtävää mielestäni ollut, joten pääsimme aika nopeasti lähtemään. Itse Joulupukkia emme käyneet tapaamassa, sillä näkeehän hänet parin kuukauden päästä taas!

Tämän jälkeen lähdimme metsästämään sopivaa yöpaikkaa. Ja matkan varrella bongattiin upea riippusilta, joka olikin yllättävän pelottava. Piti pitää tietty välimatka seuraavaan ylittäjään ja silta heilui kuin mikäkin tuuliviiri. Toisaalta tämä oli ehkä "luotettavin" riippusilta mihin törmättiin, sillä epäilyttävämpiäkin löytyi. 

Törmäsin myös ensimmäiseen hirveeni, josta sain napsattua kuvan. Yllättävän kuvauksellinen yksilö oli, sillä seisoi ainakin viisi minuuttia tuijottaen meitä. 

Illalla näkyi tähtitaivas ihan uskomattoman hyvin ja sainkin ensimmäisen kuvani linnunradasta! Kunnolliset revontulet näin myös ensimmäistä kertaa elämässäni. Kerran olen nähnyt sellaiset pienet haaleat haituvat vain, mutta nämä vasta upeita olivat! Tähdenlentojakin näkyi paljon ja tuijotinkin taivaalle suu auki lähes koko ajan. Kaikki näytti niin upealta.

ZOMBIEWALK

Taas täällä! Lapin ja Norjan reissu oli aivan huikea! En voi käsittää, kuinka kaunista varsinkin Norjassa oli. Kolme päivää vietettiin rajan sillä puolen, enkä millään en olisi halunnut lähteä takaisin. Tästä kuitenkin lisää myöhemmin. Kuvia on ihan tuhoton määrä, joten reissupostauksia on luvassa ja paljon!

Nyt kuitenkin näihin pelottaviin zombeihin. Turussa järjestettiin Zombiewalk elokuun lopussa ja tottakai olin heti lähdössä, kun äidiltä kuulin asiasta. Todella moni oli panostanut ihan mielettömän hyvin asuun, mutta myös liikkeisiin ja eleisiin! Pikkusisko oli myös mukana katsomassa ja aika äkkiä piiloutui poikaystäväni selän taakse, kun zombit tykkäsit pelotella lapsia hieman enemmän. Ihan hauska oli käydä katsomassa, eikä ole ihan jokapäiväinen näky Turun keskustassa. Ehdottomasti uudestaan katsomaan, jos näitä vielä järjestetään!